Pikkuhiljaa olisi aika puutarhurinkin herätä talviunestaan. Blogin päivityksessä on ollut luvattoman pitkä tauko! Syynä moiseen oli syksyllä vaihtuneet työkuviot ja tammikuulle kestänyt n. 170 km:n päivittäinen työmatka. Päivän päätteeksi ei enää jaksanut koneelle istua. Mutta nyt työ on omalla paikkakunnalla ja aikaa riittää jo hieman muuhunkin.

Viime kesänä puutarhassani ei tapahtunut mitään mullistavia. Kuten edellisessä kirjoituksessa mainitsinkin, keskityin vaan oleskelemaan ja nautiskelemaan. Tänä vuonnakaan ei ole tiedossa mitään isompaa projektia. Ainoastaan kasvihuoneen lattian laitto ja ehkä pienen hyötytarhan perustaminen. Lapset ovat olleet vailla kasvimaata ja sellaisen olen suunnitellut laittavani. Paikka on vielä vähän auki, mutta sellaisista korkeareunaisista laatikoista sen ajattelin tasamaalle perustaa tähän tyyliin:

 

Kuva lainattu täältä.

 

Mitään suurensuurta satoa en havittele. Olisipa kuitenkin sen verran että saisi syödä muutaman kerran kesässä oman maan antimista. Yksi laatikko mansikkaa, toiseen salaattia, porkkanaa, sipulia ja kolmanteen persiljaa ja yrttejä. Ehkä.

Yhtään siemenpussia en vielä ole hankkinut. Ehtiihän niitä. Täytyy myöntää, että vähän on vielä into hukassa, mutta eiköhän se sieltä ala pulputa kun lumet alkavat sulaa. Se onkin parasta aikaa kun pikkuhiljaa lumenalta paljastuu vihreää ja pääsee tutkimusmatkalle puutarhaan. Voi käydä niinkin, että pienistä ajatuksista tuleekin SUURIA SUUNNITELMIA!